Maxxie Pepper

[Braile]

Maxxie Pepper

Pohjois-Irlannin maaseudulta kotoisin oleva, 13. maaliskuuta 1970 syntynyt Maxxie Julius Pepper on koulutukseltaan aurori, ja hän on toiminut yli kymmenen vuotta auroriviraston toisena johtavana päällikkönä.
Vuonna 2010 hän teki kuitenkin suuren harppauksen urallaan taikaministeriössä. Kun entisen taikaministerin William Amberin todettiin kärsineen komennuskirouksesta yli puoli vuotta ja siitä vapauduttuaan oli liian heikossa kunnossa jatkaakseen enää virassaan, Maxxie Pepper asettui ehdolle muiden yllättävän vähäisten ehdokkaiden lisäksi. Johtamiskykyjensä lisäksi myös erittäin tehokkaana aurorina vakuuttanut Pepper sai kannatuksen puolelleen.
Hän astui ministerin virkaan 11. maaliskuuta 2010.


~~~

Belleekkissä syntynyt ja kasvanut Maxxie Pepper omasi normaalin lapsuuden. Hänen puhdasverinen isänsä Dennis oli asunut koko elämänsä Pohjois-Irlannissa, puoliverinen äiti Heather (os. James) oli kotoisin rajan takaa Irlannista. Kumpikin arvosti vanhoillisia käsitteitä elämästä, ja niinpä perhe elikin hieman syrjemmässä muista eikä ollut kiinnostunut sen ajan velhomaailman tapahtumista.
Ensimmäisen poikansa, Maxxien, Dennis ja Heather saivat vuonna 1970. Tällöin he olivat itse jo nelissäkymmenissään. Punahiuksinen Maxxie oli koko pienen maalaisyhteisön pitämä poika, joka auttoi innokkaasti muita lähistöllä asuvia. Jopa jästejä, vaikka näitä halveksivat vanhemmat olivat kieltäneet olla tekemisissä näiden kanssa.

Maxxie ei ollut perheen ainoa lapsi. 1974 alkuvuotena syntyi pikkuveli Toby, ja saman vuoden lopulla pikkusisko Tonia. Maxxie oli koko lapsuutensa ajan hyvin läheinen sisarustensa kanssa, huolimatta neljän vuoden ikäerosta.
Kun nuoremmat sisarukset syntyivät, Maxxie kyllästyi vanhempiensa mieliksi leikkimään kylän jästien kanssa ja omisti kaiken aikansa sisaruksistaan huolehtimiseen. Tämä oli hyvä myös siltä kannalta, että pojan taikakyvyt olivat jo viisivuotiaasta lähtien hyvin pinnalla, ja niitä oli mahdotonta hallita hänen innostuessaan tai vihastuessaan.

Asia, joka Maxxien idyllisen oloisesta menneisyydestä onkin jäänyt perheensisäiseksi tiedoksi, on se että perheessä noudatettiin aina tiukkaa kuria, eikä keinoja kaihdettu, mikäli lapset eivät totelleet vanhempiensa ensimmäistä käskyä. Toisinaan perheen isä äityi käyttämään todella julmiakin keinoja lapsia rangaistakseen. Tottelevainen Maxxie tosin harvemmin joutui pahoinpidellyksi, mutta vilkkaammat nuoremmat sisarukset eivät olleet tässä suhteessa aivan yhtä onnekkaita.
Maxxie on pitänyt suunsa tiukasti kiinni asiasta jälkeenpäin.

Muutoin perheen arvot olivat kylläkin suurin piirtein kohdallaan. Syrjässä asunutta perhettä ei liiemmin velhomaailman ensimmäinen sota hetkauttanut. Dennis ja Heather eivät olleet puolella eivätkä toisella sen kannalta, eivätkä he liiemmin opettaneet lapsilleen mitään siitä kuinka sotaan olisi pitänyt suhtautua. Maxxien innostus aurorin työstä syntyikin vasta paljon myöhemmin, eivätkä vanhemmat vaikuttaneet hänen tulevaan uraansa millään tapaa. Nuorempana hän haaveili parantajan työstä.

Maxxien aloitettua koulunkäyntinsä Tylypahkassa syksyllä vuonna 1981 Lajitteluhattu sijoitti hänet hyvin lyhyen harkinnan jälkeen Rohkelikkoon.
Maxxie viihtyi koulussa kovin hyvin. Hän oli hyvä opiskelija, joskin hänen menestyksensä teoriapainoitteisissa aineissa oli heikompaa kuin käytännönläheisemmissä oppiaineissa, kuten vaikkapa pimeyden voimilta suojautumisessa ja taikajuomissa, joissa hän menestyi varsin hyvin. Luonnollisesti myös kumpikin Maxxien sisaruksista aloittivat ajallaan opiskelun Tylypahkassa. Toby sijoitettiin Luihuisiin, Tonia Korpinkynteen. Kaikki kolme olivat siis eri tuvissa, erosivathan he jo luonteiltaansa melkoisesti.


Ratkaisevalle seitsemännelle luokalleen Maxxie päätti valita aineita, jotka johtaisivat hänet aurorin uralle. Herra Pepperin syyn aurorin urasta kiinnostumiseen tuntee koko maailma. Tarinan mukaan kaikki alkoi, kun Maxxie oli suunnilleen 15-vuotiaana Viistokujalla perheensä kanssa. Rauhallinen päivä keskeytyi, kun Irvetan maahiset ilmoittivat holveissa tapahtuneen vakava murto, ja että holviin murtautunut kuolonsyöjäryhmä oli vielä sisällä pankissa. Syntyi suunnaton pakokauhu ja sekasorto, kun kaikki yrittivät samaan aikaan paeta pankista.
Samassa myös kuolonsyöjien ryhmä säntäsi esiin holveista. Suurin osa saatiin tainnutettua, mutta yksi kuolonsyöjä pääsi livistämään. Tämä ryntäsi ryöstösaalis mukanaan ulos Irvetasta ilmiintyäkseen pois, mutta hänen aikeensa estyivät hänen törmätessä päistikkaa nuoreen Maxxieen, joka oli säntäillyt hädissään ympäri kujaa etsien hetkeksi eksynyttä Toniaa. Kuolonsyöjä kaatui maahan ja häntä jahdannut aurori sai kuolonsyöjän napattua ennen kuin tämä ehti nousta ilmiintyäkseen.
Kaiken kiitoksen tapauksesta sai Maxxie - koko kansa nimittäin luuli Maxxien pysäyttäneen kuolonsyöjän tahallisesti, ei vahingossa. Maxxie ei tietenkään kehdannut myöntää että itse asiassa kuolonsyöjä oli törmännyt häneen.
Lehdet nimesivät nuoren pojan sankariksi ja totesivat, että pojasta tulisi varmastikin loistava aurori.

Vaikka Maxxie hyvin tiesikin, että hänen 'sankarillinen tekonsa' oli silkkaa sattumaa, hän kuitenkin totesi, että kuolonsyöjän pysäyttäminen oli hieno teko, oli se sitten vahinko tai ei. Tarinaa Maxxien sankarillisuudesta pidetään siis edelleenkin totena, eikä Maxxie pidä asiaa niin tärkeänä, että kertoisi totuuden.
Tuolloin juuri hänen pitkäaikaiset tulevaisuudensuunnitelmansa parantajana saivat väistyä, kun aurori-innostus otti hänestä vallan.

Maxxie valmistui koulusta vuonna 1988 hyvin arvosanoin. Hänen kouluvuosiensa menestykseen vaikuttaa tietenkin osittain juuri se, että Maxxie sattui käymään koulunsa juuri tuolla vuosikymmenellä, jolloin Pimeän voimista ei ollut haittaa velhomaailmalle.
Kun Maxxie sitten siirtyi jo samana vuonna aurorikoulutukseen, ajat kävivät jälleen levottomiksi. Voldemortin paluusta tehtiin jatkuvasti havaintoja, ja kuolonsyöjien määräkin lisääntyi. Cornelius Toffeen johtama taikaministeriö pyrki kuitenkin pitämään asian poissa näkyvistä ja näinollen myös poissa näkyvistä. Näinollen ei auroreitakaan hankittu niin paljon kuin olisi ollut tarpeellista. Jälleen kerran Maxxie oli siis osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kun auroreita oli muutenkin vähän, ei ollut kilpailua ja miehen oli helppo kiinnittää huomiota urallaan tekemällä lukuisia kuolonsyöjäpidätyksiä.


Vaikka Maxxien elämä oli työntäytteistä, vuoden 1990 kesällä Maxxie tapasi Faith Bernardin, puoliksi ranskalaisen tytön. Vaikka viiden vuoden ikäero tuntui huimalta tuossa vaiheessa - Faithillahan oli vielä koulukin kesken - se ei tätä paria haitannut, vaan heidän välilleen syttyi romanssi, joka ei kuihtunut edes kesän loputtua ja Faithin palattua Tylypahkaan opiskelemaan. Suhde kesti kaikenlaiset vaikeudet, ja kun lopulta Faith tuli täysi-ikäiseksi, pari oli jo kihloissa ja Faith raskaana. He avioituivat mitä pikimmiten, joten toukokuussa 1992 Faithista tuli rouva Pepper.
Samana vuonna Faith valmistui myös koulusta.

Maxxien vanhemmat eivät olleet kovinkaan innostuneita poikansa suhteesta nuoreen Faithiin. Pari ei kuitenkaan näiden mielipiteistä välittänyt. Ainakin Pepperin perhe ilahtui, kun Maxxie ja Faith ostivat asuntonsa juuri Belleekistä. Välimatkaa Maxxiella oli siis vanhempiensa asunnolle vain parisenkymmentä kilometriä.

Alueen asunnot ovat huomattavan halpoja pienen asukasmäärän vuoksi, joten Maxxie sai saman tien ostettua kunnon talon pienelle tulevalle perheelleen. Vanhanaikainen omakotitalo oli ehkä hieman huonossa kunnossa ja sijaitsi melko keskellä ei-mitään, mutta se kelpasi Maxxielle ja Faithille mainiosti. Ensialkuun talo tosin oli aivan liian suuri kahden ihmisen asuttavaksi, mutta onneksi pian alkoivat tyhjätkin huoneet saada asukkaita.


Vuoden 1993 lopulla syntyi nimittäin perheen esikoistytär, Alexia Pepper. Suunnattoman ylpeät vanhemmat halusivat pian jo lisää jälkikasvua, mutta Maxxie tiesi hyvin, että uran takia täytyi hieman malttaa, jottei Faith pian joutuisi huolehtimaan kahdesta pikkulapsesta pääosin yksin Maxxien ollessa töissä.

Pepperien perhe-elämä oli onnellista, huolimatta siitä että tavallisesti Maxxiella oli paljon töitä tehtävänään. Kuitenkin silloin, kun Maxxie oli kotona, kuri oli selvästi tiukempaa kuin tavallisesti. Hän halusi kasvattaa lapsista kunnollisia, aivan kuten hänen oma isänsäkin oli halunnut. Sen verran Maxxie oli kuitenkin oppinut, etteivät väkivaltaiset keinot mihinkään johtaneet.
Muutaman vuoden kuluttua asiat alkoivat kuitenkin kulkea hieman huonompaan suuntaan, kun kuolonsyöjtä alkoivat riehua ympäriinsä täysin hallitsematta. Vasta tässä vaiheessa ministeriössäkin herättiin kouluttamaan lisää auroreita, mutta se oli aivan liian myöhäistä. Maxxielle ja muille senhetkisille auroreille kasaantui töitä enemmän kuin he ehtivät käsitellä. Tämä sai Maxxien stressaantumaan pahan kerran ja paineet purkautuivat kotona niin vaimoon kuin lapseenkin, aivan kuten hänen omalla isälläänkin. Jälkeenpäin Maxxie on hävennyt ja piilotellut asiaa, mutta ei edelleenkään ole pyytänyt anteeksi kolmea väkivaltaista riitaa edes rakkailta tyttäriltään.

Vaikeasta ajankohdasta huolimatta syntyi vuoden 1997 alussa perheen ensimmäinen poika Victor. Maxxie pelkäsi noina aikoina kovasti perheensä puolesta, sillä hän oli kuitenkin passittanut Azkabaniin monia kuolonsyöjiä, ja tiesi olevansa vihattu pimeän puolen kannattajien keskuudessa. Ja lopulta hänen pahimmat pelkonsa kävivätkin toteen: saman vuoden lopulla hyökkäsi neljän kuolonsyöjän joukko perheen taloon. Kuolonsyöjät olivat tosin erehtyneet pahan kerran, sillä he olivat luulleet Maxxien olevan töissä tuona yönä. Maxxie oli kuitenkin kotona ja perhe säästyi kaikelta vahingolta. Victor ei edes muista tapahtunutta, eikä hänelle siitä ole jälkeenpäinkään kerrottu. Perheen tyttäret eivät säästyneetkään niin vähällä, sillä kumpikin ehti näkemään, kuinka Maxxie vahingossa surmasi toisen kuolonsyöjistä. Loput kuolonsyöjät Maxxie sai tainnutettua niin että nämä saatiin passitettua Azkabaniin.

Asiasta nousi suuri kohu. Jotkut olivat tietenkin sitä mieltä, että tappaminen oli todella huono vaihtoehto ensinnäkin Maxxien perheen kannalta, ja toiseksi hänen maineensa kannalta. Maxxielle kun oltiin viime aikoina suunniteltu ylennystä auroriosaston varapäälliköksi, sillä olihan mies työskennellyt aurorina jo lähes kymmenen vuotta ja tehnyt paljon tärkeitä pidätyksiä. Lopulta päädyttiin kuitenkin siihen, ettei kukaan olisi voinut samassa tilanteessa tehdä muuta kuin mitä Maxxie teki perheensä pelastaakseen. Näin Maxxie sai ylennyksen auroriosaston varapäälliköksi.

Toisen sodan loppu saapui kuitenkin nopeammin kuin kukaan oltaisiin osannut odottaa. Suunnilleen vuoden päästä ylennyksestä, lokakuussa 1998 käytiin Aikamme suuri taistelu, joka toimi sodan päättäjänä kummankin osapuolen johtajien tuhouduttua. Välttämätöntä sodan jälkien korjaustyötä riitti vielä pariksi vuodeksi, mutta lopulta tilanne alkoi todella rauhoittua. Vuosituhannen vaihtuessa Maxxien töiden määrä suorastaan romahti. Perheenisä sai viimein ansaitsemaansa aikaa viettääkseen sen vaimonsa ja lastensa kanssa.
Pian sodan päättymisen jälkeen syntyikin vielä perheen nuorimmainen, Connor. Samana vuonna Maxxien kummatkin vanhemmat kuolivat luonnollisesti vanhuuteen.

Vuosituhannen alkupuoli oli siis sujui täysin eri tavalla kuin mikään aiempi. Vuonna 2003 perheen esikoinen sai kutsun Tylypahkaan. Maxxie, Faith, Victor ja Connor viettivät siis suurimman osan parista seuraavasta vuodesta rauhaisasti kolmin. Auroriosaston entisen päällikön kuoltua Maxxie sai ylennyksen koko osaston päälliköksi, mikä aiheutti vielä perheen taloudellisen tilan parantumisen.
Kuolonsyöjistä ei enää ollut uhkaa perheelle, ja Maxxie kuvitteli tulevansa elämään koko loppuelämänsä näin. Mutta väärässähän hän oli.

Joulukuussa 2007 tapahtui surullisenkuuluisa hyökkäys taikaministeriöön. Maxxie joutui jälleen kerran raatamaan niska limassa pitääkseen kuolonsyöjät kurissa: rauhaelon aikana moni vanhoista auroreista oli asettunut eläkkeelle, eikä uusia auroreita oltu taaskaan tajuttu kouluttaa tarpeeksi. Nyt oli auroreista jälleen kerran pulaa ja Maxxie oli johtamassa tilannetta surkean pienen auroriosastonsa jälkeen.

Tällä kertaa tilanne oli kuitenkin vieläkin pahempi perhe-elämän osalta. Jälleen kerran Faith jäi yksin kotiin lapsia hoitamaan, eikä hän tällä kertaa enää vain sietänyt. Nopeasti Maxxien ja Faithin välit viilenivät Faithin osoittaessa voimakkaasti mieltään aina poissaolevaa miestään kohtaan.

Parin avioero tuli voimaan joulukuussa 2008. Lapset asuvat lomillaan vuoron perään kummankin vanhempansa luona, riippuen suurimmiksi osin Maxxien työmääristä. Maxxie oli erosta pitkään järkyttynyt, mutta ei mahtanut muuta kuin vain jatkaa töitään.
Seurava vuosi olikin miehelle työläämpi kuin mikään aikaisempi. Hän teki töitä taukoamatta, enemmän kuin koskaan. Osittain se johtui siitä, että töitä todellakin oli enemmän kuin ennen, mutta osittain myös siitä, ettei suurimmaksi osaksi yksin asuvalla miehellä ollut kotona enää mitää tekemistä.

Vuonna 2010 ilmaantui kuitenkin tämän auroriosaston päällikön elämään tilaisuus hankkia itselleen paljon tärkeää tekemistä, jotain millä unohtaa kaikki muu. Kun taikaministeri William Amberin todettiin kärsineen komennuskirouksesta ja oli aika valita uusi ministeri, Maxxie päätti empimättä asettua ehdolle. Hän tunsi pystyvänsä työhön ja lisäksi hänellä oli suunnaton halu tehdä jotain merkittävää, jolla suojella niin omia lapsiaan kuin koko velhomaailmaakin.

Useampaan otteeseen sankarin maineen saanut Maxxie vakuutti päättäjät, ja 11. maaliskuuta velhomaailma sai kuulla uuden ministerin valinnasta. Vähäisistä ehdokkaista virkaan oli valittu juuri Maxxie Pepper, jonka harteille asetettiin nyt suuret odotukset velhomaailman ohjaamisesta uuteen ja parempaan suuntaan..

Voimakas, rohkea, itsevarma. Nämä ovat sanoja, joilla useimmat tämänhetkistä ministeriä kuvaisivat kysyttäessä. Media on vaikuttanut asiaan suuresti, sillä Maxxie Pepper on aina ollut Päivän Profeetalle niitä harvoja ihmisiä, joista julkaistaan pelkästään ylistävää materiaalia. Ei kuitenkaan sillä, etteikö Maxxie näitä sanoja olisi ansainnut, sillä onhan hän tehnyt yhtä kuin toistakin elämänsä aikana. Mutta selvää on kuitenkin, että lehdet liioittelevat kaikkea kansan suosiossa olevaa Maxxieta, mitä hän sitten ikinä tekeekin. Eikä tuo ole ihmekään, sillä julistihan Profeetta jo vuonna 1985, kuinka Maxxie Pepper tulisi jo tekemään suuria tekoja, kun hän oli kerran pysäyttänyt vaarallisen kuolonsyöjän pakomatkan. Päivän Profeetta on ottanut tilaisuudesta todellakin kaiken irti ja ylpeilee edelleenkin sillä, kuinka heidän toimittajansa ennusti jo kauan sitten Pepperin tulevaisuuden.

Maxxie on pienestä pitäen ollut luonteeltaan energinen ja toimelias. Hän on aina halunnut olla mukana kaikessa mahdollisessa ja halunnut saada mielipiteensä kuulumaan asiassa kuin asiassa. Vaikuttaminen on hänelle hyvin tärkeää, koska hän on hyvin itsevarma omien mielipiteidensä suhteen ja hänen on hankala kuvitellakaan olevansa joskus väärässä.
Maxxie osaa ilmaista itseään hyvinkin tarkasti ja vakuuttavasti. Hänellä ei ole ongelmia saada ihmisiä luottamaan itseensä, ja siksi hän hyvin johtotehtäviin sopiikin. Hänen alaisensa harvemmin epäilevät Maxxien sanaa, ja vielä harvemmin sanovatkaan mitään vaikka eri mieltä olisivatkin. Vakuuttavien sanojensa lisäksi Maxxiella on kyky pyörtää virheensä tehokkaasti - jos jokin ei mene suunnitelmien mukaisesti, Maxxie saa kaikki helposti unohtamaan virheensä niin puhumalla kuin teoillakin.

Niin silloisessa aurorin työssään kuin nykyisessä ministerivirassaan Maxxielle on ollut tärkeää saada työt tehtyä, vaati se sitten mitä tahansa. Vuosien varrella hän on alkanut nauttia työnteosta aina vaan enemmän, erityisesti kun hänen elämässään paljon mitään muutakaan ole. Ministerin työ on hänelle hyvin tärkeää - hän on aina halunnut pystyä vaikuttamaan velhomaailman asioihin niin paljon kuin mahdollista, mutta auroriosaston päällikkönäkään hänen äänensä ei juurikaan kantanut päättävien velhojen korviin, olihan hänen tehtävänään saattaa kuolonsyöjät kaltereiden taakse. Aurorina hän kuitenkin seurasi tiiviisti päättäjien toimia ja oli myös näiden asioissa mukana, oli se sitten toivottua tai ei. Oli miten oli, Maxxie sai tästä ainakin hyvin valmistelevaa kokemusta ministerin uraa varten, sillä saihan hän usean vuoden opetella muiden onnistumisien ja virheiden kautta mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Maxxie pyrkii hoitamaan asiat huolellisesti ja järjestelmällisesti, mutta näinä aikoina työtä on niin paljon, että on vain yksinkertaisesti mahdotonta saada aikaan minkäänlaisia tuloksia ellei asioita hoideta kiireisesti. Kansa kun haluaa jatkuvasti kuulla, että asiat etenevät suuntaan tai toiseen pysyäkseen tyytyväisenä. Maxxie toimisi mieluiten oman päänsä mukaan eikä jaksaisi välittää siitä mitä muut sanovat, mutta tässä asiassa hän tietää että mikäli hän haluaa töitään jatkaa, hänen on käytävä käsiksi niihin asioihin, jotka kansaa eniten huolettavat.  Vapaa-ajallaan hän käsittelee kuitenkin vielä mielellään asioita, jotka eivät välttämättä niin ajankohtaisia olisikaan. Maxxiesta mikään työ ei kuitenkaan ole turhaa.

Nykyään hän saattaakin turhautua hyvin raskaasti, mikäli hänellä ei ole koko ajan jotain tekemistä käsillään. Kotona hänellä ei juurikaan ole mitään tekemistä, ellei satu olemaan hänen vuoronsa ottaa lapsia vahdittavakseen. Nyt lapsetkin ovat Connoria lukuunottamatta suurimmaksi osaksi aina vain koulussa.
Perheen ja työn ulkopuolella Maxxiella on yllättävän vähän minkäänlaisia ihmissuhteita, kun ottaa huomioon kuinka hyvä hän sosiaalisissa tilanteissa onkaan. Töissä hän tulee kyllä hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa mainiosti, mutta on myös hetkiä, jolloin hän kaipaisi jonkun jonka kanssa voisi puhua jostain muustakin kuin kuolonsyöjien suunnitelmista ja uusista lakisäädöksistä.
Parisuhteeseen Maxxie suhtautuu vakavasti. Hän on lempeä ja romanttisuuteen taipuvainen, ja eikä aloita uutta suhdetta ellei ole täysin varma että se on sen arvoinen.

Uusiin ihmisiin Maxxie pyrkii suhtautumaan avoimesti. Työsuhteita solmiessaan hänen käytöksensä on poikkeuksetta asiallista, mutta vapaa-ajalla Maxxie voi suhtautua uusiin ihmisiin kapeakatseisemmin ja arvostelevammin. Hän ei menisi vapaaehtoisesti tutustumaan ihmiseen, joka poikkeaa muista esimerkiksi räikeällä ulkomuodolla tai käytöksellä, sillä työn ulkopuolella hän lokeroi ihmisiä eri arvojärjestyksiin. Töissä hän kuitenkin pyrkii pitämään kaikkia samanarvoisina, ihan vaan tunnollisuutensa vuoksi. Maxxie haluaa olla lähestulkoonsa täydellinen johtaja, niin omissa, työntekijöiden, velhomaailman sekä ennen kaikkea lastensa silmissä.

Maxxie on saanut vanhoillisen ja maanläheisen kasvatuksen ja se näkyy hänen elämänarvoissaan. Mies arvostaa kunnianhimoisuutta, ahkeruutta ja käytöstapoja, ja vaatii tätä niin lapsiltaan kuin työntekijöiltäänkin. Hän haluaa kasvattaa lapsistaan kaikilla tavoilla kunnollisia ja varmistaa, että heillä tulee olemaan hyvä tulevaisuus. Kun hän jotakin näiltä vaatii, hän osaa olla hyvin ankara ja tiukka. Erityisesti vanhemmille lapsille on tehty selväksi, että isän käskyjä tulee noudattaa, ja että jos jotain haluaa, se pitää myös ansaita.
Kunhan Maxxien tahto toteutuu, hän on miellyttävää seuraa. Hän on erityisen hyvä keskustelemaan itse kunkin kanssa.

Kukaan tervejärkinen ei kuitenkaan halua olla tekemisissä Maxxien kanssa, kun hän todella ärtyy jostakin. Vaikka mies tavallisesti omaakin lähes täydellisen itsehillinnän ja oikeudentunnon, ne kaikki katoavat kun hän oikeasti raivostuu tai kokee läheisensä uhatuiksi.
Maxxie onkin lähes tulkoon ylisuojelevainen kaikkea sellaista kohtaan, minkä kokee itselleen tärkeäksi.


Maxxien taikasauva on valmistettu kultamännystä. Se on 13 tuumaa pitkä ja sisältää jouhen yksisarvisen harjasta. Taikasauva on kestävää materiaalia, ja sen osoittaa ensinnäkin jo se, että sauva on ostettu Ollivandersin kaupasta sinä vuonna kun Maxxie koulunkäyntinsä aloitti. Se on kestänyt läpi monen taistelun ja pitänyt isäntänsä elossa tilanteessa kuin tilanteessa.
Maxxie hallitsee niin ilmiintymisen kuin suojeliuksenkin täysin. Hänen suojeliuksensa ottaa muodokseen urosleijonan. Erityisesti kouluaikoina Maxxie oli suojeliuksestaan erityisen ylpeä, onhan hän entinen Rohkelikon tuvan jäsen.

~~~

Maxxien ulkoinen olemus antaa yleisestiottaen juuri oikeanlaisen kuvan hänen luonteestaan. Hän on hyvässä kunnossa, ruumiinrakenteeltaan jäntevä ja suunnilleen 184 cm pitkä mies. Maxxiella on punaiset hiukset, aivan kuten lähes tulkoon koko isänsä puoleisella suvulla. Hiukset ovat leikattu melko lyhyiksi, sellaisiksi että ne on helppo aamulla saada näyttämään työkelpoisen siisteiltä. Maxxien silmät ovat vaaleansiniset ja niitä kehystää vaaleat ripset. Miehen yleisilme on usein väsynyt liiallisten työtuntien takia. Hänen kasvoiltaan on havaittavissa pysyviä ryppyjä ja silmänaluset vastaavat harvemmin hänen vaaleaa ihoaan.
Miehen iholta löytyy muutama auroriaikojen alussa otettu tatuointi. Nykyään mies hieman katuu tatuointejaan, mutta ei niistä ole poiskaan hankkiutumassa. Toinen lähtemätön merkki hänen ihollaan onkin sitten parinkymmenen sentin mittainen arpi hänen yläselässään, joka on lähtöisin eräästä isommasta taistelusta kuolonsyöjiä vastaan.

Pukeutumisessaan Maxxie suosii yksinkertaisia ja rentoja vaatteita. Toimistotyötä tehdessään ja vapaa-ajalla mies pukeutuu mielellään väljiin pitkähihaisiin, kuten kauluspaitoihin tai huppareihin. Hän suosii väreissä pääasiallisesti lempivärejään mustaa ja punaista. Kaulassaan hän kantaa poikkeuksetta hopeista yksinkertaista ketjua, jossa riippuu hänen vanha vihkisormuksensa.

Useimmiten Maxxien päällä nähdään kuitenkin harmaa puku, jota Maxxie käyttää normaalisti töissä ollessaan.


Suhteet

Alexia Pepper - Alexia on aina ollut ennemminkin 'äidin tyttö'. Maxxie on hämillään kiltin tyttären käyttäytyessä viileästi häntä kohtaan, siinä missä tyttö on muille aina niin ystävällinen. Maxxie ei osaa kuitenkaan tehdä asialle mitään, sillä hän turhautuu varsin nopeasti mikäli Alexia torjuu hänen yrityksensä olla kohentaa isän ja tyttären välistä suhdetta.
Victor Pepper - Omasta mielestään Maxxiella on kaikista parhaimmat välit lapsista juuri Victoriin, sillä siinä missä välit Alexiaan ja Connoriin ovat hieman muuttuneet elämän eri vaiheissa, suhde Victoriin on pysynyt tasaisena. Maxxie toivoisi Victorin pärjäävän hieman paremmin koulussa ja hän pitää poikaa hieman laiskana, tajuamatta moisen aiheuttavan pojalle paineita. Muutoin Maxxie on kuitenkin tyytyväinen Victorin muita lapsia säyseämpään luonteeseen.
Connor Pepper - Maxxiella menee usein sukset ristiin pikkuvanhan Connorin kanssa, ja erityisesti käytöstavat ovat usein saarnauksen aiheena. Maxxie syyttää Faithia siitä, että tämä on kasvattanut pojan huonosti. Isä kuitenkin uskoo, että Connorissa on potentiaalia johonkin suureen, kunhan tämä vain saisi käytöstavat ja muut arvot kuntoon. Hän toivoo että Connor lajiteltaisiin Rohkelikkoon.


Helen Farraday - Maxxie ja Helen kävivät Tylypahkaa samaan aikaan. Vuotta nuorempi Helen oli valvojaoppilas ja johtajatyttö ja Maxxie arvosti naista jo tuolloin. Koulun jälkeen he tapasivat uudestaan aurorikoulutuksessa. Kun Maxxiesta tuli osaston päällikkö, hän osoitti arvostuksensa naista kohtaan palkankorotuksella ja muilla eduilla.
Lene Farraday - Vaikka Lenen ja Maxxien luonteet poikkesivat toisistaan melkein kuin yö ja päivä, Maxxie tunsi suurta viehätystä tyttöä kohtaan kouluaikoinaan. He seurustelivat jonkin aikaa Maxxien ollessa viidennellä, mutta sitoutumiskammoinen Lene jätti Maxxien pojan alkaessa höpistä yhteisestä tulevaisuudesta ja muusta vastaavasta. Sen jälkeen he eivät ole olleet juurikaan tekemisissä.
Faith Bernard - Ex-vaimo, jota Maxxie ei tapaa enää juurikaan koskaan. Maxxie on melko katkera heidän erostaan, sillä hän ero oli Faithin päätös johon Maxxien oli lopulta vain taivuttava, vaikka hän kuinka olisi avioliiton halunnut pelastaa.

Pelit

[tyhjä]


~~~


Yhteenveto

Nimi: Maxxie Julius Pepper
Syntymäaika: 13. maaliskuuta 1970
Sukupuoli: mies
Siviilisääty: sinkku
Seksuaalisuus: hetero
Asuinpaikka: Pohjois-Irlanti, Belleek
Syntymäpaikka: Pohjois-Irlanti, Belleek
Perhe: Isä Dennis Pepper, kuollut
           Äiti Heather Pepper (os. James), kuollut
           Veli Toby Pepper
           Sisko Tonia Pepper
           Tytär Alexia Pepper
           Poika Victor Pepper
           Poika Connor Pepper
Työpaikat: Taikaministeri
                 Entinen auroriosaston päällikkö



Kuvat: Josh Homme
Teksti: Braile

// 9000. viesti!