Puno Solarmaine

[Shirk]

Kuva:
Koulupuku, joka on väärä pelipaikkaan, mutta en osannut kuvitella Punolle Elokuvien koulupukua. Näette tästä kuitenkin ulkonäön.


Nimi: Puno Solarmaine
Tupa: Puuskupuh
Rotu: Puolihminen, puolpeikko(Pohjolanleijonapeikko)
Sukupuoli: mies
Pituus: 190 cm
Paino: 79 kg
Verityyppi: O+ (ii-+)
ikä: 14 vuotias
Luokka: 4 lk
Syntymäaika: 11.02.1996
Horroskooppi: Vesimies
Asuinpaikka: Skandinavian pohjoiset metsät

Pelaa Puuskupuhien Jahtaajana

Taikasauva: 30 cm pitkä, paksuhko, kahva 15mm, tammea ja lohikäärmeen sydänjuurta. Kestävä, mutta oikukas.
Suojelius: Osaa jonkinlaisen suojeliuksen, joka onnistuu vaihtelevasti. Parhaimmillaan Punon suojelius on toimiva, mutta loitsun tasoa kuvastanee se, ettei loitsittu eläin ole tunnistettavissa. (Hahmo: tällä hetkellä Koira)
Ilmiintyminen: Ei osaa vielä

Perhe: Äiti, Jura(Ainoa kuva, joka hänestä on saatu ja sekin aivan liian läheltä. Miten niin Puno ei tahdo pärjätä hänen kanssaan?):

Isä, Anrolph Solarmaine:

Äiti on peikko, joka asuu Skandinavian metsissä muun laumansa kanssa. Hänen äitinsä on hyvin johtaja tyyppinen, vihaisen oloinen ja äkäinen sekä isokokoinen että vahva. Jura ei juurikaan harrasta kommunikaatiota, joten Punolla ei ole mitään tietoa, että kuka on hänen isänsä, eikä häntä edes kiinnosta tietää, kuka kaikista lauman tyhmistä peikoista voisi olla hänen isänsä. Tästä syystä Punolle ei auennut pitkään aikaan, miksi hän ei ollut koskaan ihan samanlainen kuin muut peikot.
Jura halusi pojastaan kunnollista peikkoa, joten hän kasvatti pojan peikkojen keskellä ja kertomatta muille peikoille pojan ihmistaustasta. Valitettavasti Jura ei kertonut myöskään pojalle taustastaan.
Isä on oikeastaan kuulu peikkotutkija, joka matkusteli hurjasti. On hyvin kyseen alaista, miten tämä pari pääsi syntymään, mutta ehkä Juran luonteessa oli jotain, mikä esti miestä juoksemaan pakoon. Mies kävi usein katsomassa epävirallista vaimoaan ja poikaansa ja oli hyvin intoutunut nähdessään niin läheltä peikon kehitystä, johon oli sekoittunut myös ihmisverta. Kun lapsi osoitti hyvin nuorella iällä yllättäen taikavoimia mies intoutui ihan suunniltaan ja halusi heti järjestää pojalle koulupaikan. Ainoa koulu, jonne poika ehkä voisi päästä kirjoille, oli Tylypahka, jota tuolloin johti vapaamielisempi Dambledore. Damledore suostui ottamaan Punon koulun kirjoihin nimellä Puno Solarmaine. Sittemmin mies palasi suorinta tietä takaisin perheensä luokse. Androlphin ja Juran kohtaaminen johti kuitenkin draagiseen kuolemaan vaimon rutistettua hiukan hentoluista miestä liian intohimoisesti. Onkin yleisessä tiedossa, että Androlph Solarmaine, kuuluisa peikkojen tutkija, kuoli peikon käsissä. Näin Jura ei saanut tietää mitään opiskelupaikoista ja hän otti vapaat kädet kasvatuksen suhteen.
Isä oli eläessään kuolonsyöjiä vastaan, vaikka onkin puhdasverinen. Pelkurina ei kuitenkaan ollut kovin äänekäs vastus.
Äiti ei pidä minkäänlaisista sauvan heiluttajista. Yleensä.

Ulkonäkö:
Puno on oranssi turkkinen peikko, jonka perus turkki on suhteellisen keltainen, mutta harjaksessa ja tupsussa onkin sitten punertavampaa sävyä. On rodulle ominaista, että Pohjolan leijona peikot ovat pitkä kätisiä, lyhyt jalkaisia ja karvapeitteisiä. Heillä voi olla liioitellun suuret tai pienet korvat ja nenä on aina johonkin suuntaan suurehko. Näillä peikoilla on häntä jossa on tupsu. Leijona nimitys tulee siitä, että tämän rodun edustajista liikkuvimpia ovat suuret laihemman puoleiset yksilöt, noin kolme ja puolimetriset olennot, joiden tuuhea kampaus ja eläimellinen rakenne hännän kanssa muistuttaa rotevaa leijonaa. Leijonapeikkoja on kuitenkin myös näitä pyöreämpiä yksilöitä, jotka liikkuvat vähemmän ja lyövät lujempaa. Varsin usein nämä pyöreämmät tapaukset ovat naispeikkoja. Se siis selventää myös Punon ruumiin rakennetta. Hän on näet vähän vähemmän tukevarakenteinen, eikä siihen auta ihmisveri, joka tekee pojasta vieläkin lyhyemmän ja hontelomman kuin yleensä lihaksikkaammat ja tukevarakenteisemmat toverinsa. Punon korvat ovat suurehkot ja lyhyen karvan peitossa, mutta ovat silti suhteellisen ihmismäiset. Punon silmät ovat keltaiset, mikä on suhteellisen tavallinen väri peikoille. Punon nenä on pitkähkö, mikä korvien koon kanssa saattaa hämätä niin, että poika näyttääkin ikäistään vanhemmalta.

Luonne: Puno kasvoi ilman sukunimeään metsässä peikkojen kanssa, jotka kaikki olivat häntä tyhmempiä ja huomattavasti vahvempia. Tämä on opettanut pojan luottamaan ensisijaisesti älykkyyteensä eikä suinkaan lihasmassaansa, vaikka hänellä onkin voimaa enemmän kuin tavallisella ihmisellä. Puno vierastaa pitkiä nimiä, eikä ymmärrä niiden päälle hölkäsen pöläystä. Puno on temperamenttinen, kuten äitinsä, ja tästä syystä hän ei siedä nöyryytyksiä ja katsoo ne selkeäksi syyksi pienelle opetukselle. Kun Puno ei voi lyödä peikkoa takaisin, hän on oppinut tekemään koiruuksia, jekkuja ja muita alituisia juonija. Halveksuttuna, heikkona ja pienenä peikkona Puno on saanut paljon nöyryytystä osakseen ja on siis ahkerasti päässyt harjoittelemaan peikkojen hämäämistä ja ohjailua ansoihin. Kun Puno kuitenkin jätetään rauhaan, hänen isältään peritty iloluontoisuus pääsee pinnalle ja Puno onkin tehnyt itselleen huilun pajusta, jota hän tykkää soitella usein. Hän on myös uskollinen ystävä niille, jotka ovat hänen puolellaan ja auttaa heitä kaikessa ja leikkii mielellään heidän kanssaan metsässä. Puno on oppinut arvostamaan vähää ystävällistä seuraansa ja onkin suorastaan riippuvainen heistä, vaikka hänen varsinainen sosiaalinen taitonsa ja kommunikaationsa on jäänyt vähälle kehitykselle yksinkertaisessa peikkoyhteisössä. Vaikka peikot välttelevät aina ihmisiä, sekä sauvallisia että sauvattomia niiden sauvallisten takia, Puno on kokenut aina salaista uteliaisuutta ja vetovoimaa ihmisten suuntaan ja hän onkin saattanut tarkkailla ihmisiä huvikseen lähinnä päätyen ihmettelemään ihmisten outoutta.
Koulu aikoina Puno on päässyt harjoittamaan nokkeluuttaan ihmisiä vastaan, mihinkä on vaadittu yllättäen paljon enemmän peikon vaistoja ja sääntöjen rikkomista kuin varsinaista nokkeluutta, jota toki sitäkin on käytetty. Puno on saanut hurjasti ystäviä, mikä on laskenut suunnattomasti pojan tarvetta koskaa jokaista kokemaansa vääryyttään, mikä tarkoittaa että tempperamentin näkyminen on laskenut. Tosin tämä tempperamentin katoaminen on johtanut siihen, että Puno on usein varpaillaan, pelkää menettävänsä ystävänsä, pelkää joutuvansa pois koulusta, on koko ajan sosiaalisen ja suoritus paineen alla, eikä hän juuri onnistu rentoutumaan, mikä aiheuttaa sen, että Punon temppera on aiempaakin räjähtävämpi kun Punon sietokyky ylittyy. Näin tapahtuessa Puno tekee helposti harkitsemattomia tekoja, joita usein katuu ja häpeää suunnattomasti jälkikäteen. Poika tuntuu rentoutuvan tyystin hyvin harvojen ja valittujen joukossa tai päästessään luonnon äärelle, missä hän kokee olonsa kotoisammaksi.
Punolla on myös hankala identiteetti ongelma, joka tuntuu haiheuttavan Punolle kovasti ongelmaa. Hänellä on ongelmia hyväksyä se, että on sekä peikko että ihminen, ja kokee kärsivänsä mahdolisesti molempien rotujen heikkouksista yhtä aikaa ja yrittää löytää itselleen paikan jommasta kumasta leiristä. Punolle on vain liian vaikea käsittää, ettei hän voi verrata itseään kumpaankaan ryhmään.

Historia: Suhteellisen tietämättömänä mistään Puno on kasvanut peikkojen keskuudessa. Hän ei juurikaan arvosta muuta laumaa heidän tympeän käytöksensä takia, mutta ei tokikaan tahdo heille mitään vakavaa vahinkoa. Jossain vaiheessa lauman vastarannan kiiski veti puoleensa yhden rauhallisen pyöreän ja tumma turkkisen peikko pojan, joka sitten on antanut tuomitsematonta seuraansa Punolle ja on ollut mukana monessa riskialttiissa projektissa, joita Puno on kehkeillyt. Tämä peikko on Punon paras kaveri ja hänen nimensä on Kamp. Hitaampi Kamp joutui usein pulaan Punon takia ja ystävyys tahtoi välillä heitellä tämän takia, mutta Puno teki aina parhaansa, että pelasti Kampin ja sai silti annettua opetuksensa muulle laumalle. Myöhemmin Kamp sai veljen, ja Timp liittyi porukkaan mukaan. Nämä kolme sitten ovat olleet tiiviisti toverukset, joskin Puno on aina saanut huomata olevana se, joka jää yksin riidan tultua. Puno onkin opetellut tarkkaan, ettei Kamp joutuisi hänen takiaan pulaan, ettei hän päätyisi harvojen ystäviensä kanssa riitoihin.
Puno ei koskaan kuvitellutkaan, että hänellä voisi olla jotain yhteistä kummallisten ihmisten kanssa, kun eräänä päivänä kutsukirje saapui. Puno oli oppinut ihmistutkimus intoutensa takia lukemaan kömpelösti ja äimistyi, kun kirjeessä oli harvinaisen selkeästi hänen nimensä, mutta mikä oli tuo hankala sana Solarmaine. Viesti pöllö napattiin peikkojen pataan ja Puno sai suojata kirjeensä tarkoin, jottei se seurannut perässä. Punoa ei kuitenkaan jätetty rauhaan, ennen kuin hän oli kertonut oman versionsa kirjeistä. Kirjeet on juttu, jossa on tekstiä, teksti on juttu, josta saa tietää asioita. Vähän kuin puhetta, mutta siten, että sana kulkee pitkän aikaa ja kauas. Tämä selitys ei avartunut peikoille ja yksinkertaisemmin Puno selvitti tilanteen, joku yritti kertoa hänelle jotain tuolla jossain. Lisä kysymyksiin Puno ei osannut vastata ja hänen oli paettava omaan rauhaan tutkimaan kirjettä. Kirjeen merkityksen selvittäminen oli melkoinen haaste, sillä englanti oli kieli, johon törmäsi harvoin ja suurimmaksi osaksi kirje oli puhdasta hepreaa. Silloin Jura, hänen äitinsä, tuli hänen luokseen ja katseli kirjettä kummissaan, sillä hän tunnisti kyllä tuon esineen. Jura ei ollut tiennyt pojan tietävän niin paljon ihmisten asioista, että tunnistaisi kirjeen. Jura aloittaakin keskustelun kertomalla Punolle, että tämä piteli käsissään kirjettä. Oli Punolle melkoinen shokki huomata, että äkäinen äiti tiesi jotain ihmisistä ja puhui vielä noin asiallisesti. Punon luettua kirje jotenkuten ääneen Juralle, hän ymmärtää sen, koska hän oli oppinut englantia mieheltään. Valitettavasti äiti ei pidä ajatuksesta kovinkaan paljon, mutta hän ajattelee miestään ja kertoo siksi nyt Punon menneisyydestä ja kirjeen merkityksen. Punokaan ei intoudu ajatuksesta eikä ilahdu saamistaan tiedoista. Melko järkyttyneenä hän hylkääkin kirjeen ja pakenee miettimään metsään. Lähimaastossa oli kuitenkin Kamp, joka oli ollut huolissaan Punosta ja oli kuullut kaiken. Hän poimii kirjeen ja seuraa Punoa. Sitten kun Puno on pahantuulisena ja valittaa Kampille kaiken mielipahansa, Kamp ilmaisee, että olisi oikeastaan aika hienoa, jos Punosta tulisi velho. Puno pohtii Kampin sanoja ja päättää sitten vaikka koko lauman kiusaksi ryhtyä velhoksi ja niin hän menee julistaman tämän tiedon koko laumalle ja ansaitsee osakseen mahtavat naurut. Puno ei kuitenkaan piittaa moisista vaan pakkaa kamppeensa ja lähtee matkaan tietämättä yhtään, minne hän oli menossa, miten hän oppii kielen ja näin edelleen. Matkan varrella hänet kuitenkin tavoittaa eräs velho, jonka piti tulla kirjeen kanssa selittämään jo aiemmin tilanne, mutta peikolle mies ei alkanut selvittämään omia töppejään vaan alkoi ohjastaa Punolle tulevaa kieltä oman Punolle tutumman skandinaavisen kielen kautta. Punolle hankittiin välttämättömät vaateparit ja välttämättömät koulutarvikkeet ja lopulta hänet ohjattiin Skandinaviasta aina Tylypahkan junaan asti. Puno tottuu suhteellisen nopeasti ihmisiin, koska niillä on muutakin tekemistä kuin katsella yhtä puolipeikkoa. Puno havaitsee, että englannissa on tekeillä jotakin ikävää, mutta vielä Puno ei kadu päätöstään. Matkalla hän oli viettänyt tarpeeksi aikaa velhojen ja noitien seurassa oppiakseen välttämättömimmän englannin kielen. Koulussa Puno saa usein kohdata, olet peikko ja pahis, asenteita, koska tiedät-kai-kenellä on tapana käyttää ainakin jättejä apureinaan, niin miksei myös peikkoja, joiden nahka hylkii taikoja jättien tavoin. Punon nahka ei hylji yhtä tehokkaasti taikoja, kuin yleensä peikoilla, mutta heikot taijat se ainakin estää.
Nykyään Punolla on saanut paljon ystäviä, ja hän on muuntunut sosiaalisemmaksi asenteeltaan. Hän on kuitenkin muutaman kerran päästänyt tempperamenttinsa räjähtämään käsiin, joita hän mieluiten ei enään muistelisi, mutta hän on raivonnut kuitenkin mukavalle Mockleylle ja melko kirjaimellisesti luutunnut riitaa haastaneen luihuisjoukon matalaksi. Puno on suht järkyttynyt löytyneistä voimistaan, mutta on ehdottomasti sitä mieltä, että voiman käytön ei pitäisi olla ratkaisu. Hän nimittän assosioi tämän tavan peikoille ominaiseksi, ja Punolla on liian monta huono assosiaatiota peikko puoltaan kohtaan.
Punoa hermostuttaa tämä sota tilanne ja on suunniltaan siitä, että ystävät ja tutut katoilevat.


Suhteet:
Rakkaus:
-Mi-Cha Sung, Punon rakkaus, rohkea ja lahjakas tyttö jota Puno ihailee ja jonka vuoksi Puno yrittää itsekin olla rohkeampi (Pelaaja Cinnamonhusky)

Ystävät:
- Katya Ayr, mukava ja rohkea tyttö, on avustanut joukkoetta treeneissä (Pelaaja Ele)
- Rina eli Severina Grant, mukava Luihuinen, joka on luvannut näyttää Punolle joku päivä pianon soittoa(Pelaaja Neifion)
- Delfine Lotter, Tuvan julkkis ja puuskupuhien pelaaja jahtaajana (Pelaaja Neifion)
- Ailina McQuoley, Huispausjoukkoeen pitäjä ja samalla luokka-asteella, ujon oloinen tyttö (Pelaaja Tuutu)
- Hari Ramji, luokka- ja huonetoveri, liikkuu Punon kanssa samassa kaveriporukassa. Hari kuuluu Punosta kasvaneimpien joukkoon ryhmästä, ja Punosta on muutenkin melko rentouttavaa olla änkyttävän pojan seurassa, koska ei itse koe niin suuria suorituspaineita hänen seurassaan. Puno on huomannut ilokseen, että Harin kanssa pystyy kommunikoimaan yllättävän paljon sanoittakin (Pelaaja Ele)
- Ashley Redd, Huispausjoukkoeen kapteeni ja lyöjä, omistautunut tehtävälleen (Pelaaja Braile)
- Rave(eli Raven Scott), Mukava spontaani vanhempi puuskupuh tyttö, jolle uskaltaa taatusti avautua mistä vain ja kutsua mukaan hullumpiinkin tempauksiin, Ravenilla on myös animagimuoto susi, jonka Puno pyrkii erottamaan muista susista parhaansa mukaan mustasta harjasta (Pelaaja Gatyena)
-Kaikki Puuskupuhin oppilaat samalta luokka-astelta ja nykyään melkein koko tupa.

Tavatut:
- (Prudence Gray), saman luokka-asteen korpinkynnen edustaja, tytön kommentit ja käytös käyvät Punon hermoille välillä pahastikin (Pelaaja Neifion)
- Bastian (Jones), rohkelikon huispaaja, jonka seurassa Puno on saanut viettää hetken jälki-istuntoa(Pelaaja remmi)
- Eira Frosh, neljäsluokkalainen korpinkynsi, Puno ei vielä tiedä mitä ajatella hänestä, mutta hän vaikuttaa lupaavalta jäseneltä hänen ja Mi-chanin bändiin (Pelaaja Lumikki)
- Mari eli Marie, neljäsluokkalainen rohkelikko, tuntuu pyörivän Urranin ympärillä, mikä on hyvä, koska hän voi pitää huolta Urranista (Pelaaja Cinnamonhusky)
- Betty Sung, Mi-Chanin äiti ja kiltalainen, puhdasverinen, mukava ja herttainen että rohkea (NPC)
- Dae Sung, Mi-Chanin biologinen äiti ja kiltalainen, Korealainen, ex kauhukakara, muistuttaa paljon Mi-Chania, on rohkea ja mukava (NPC)
- Ker Urran, neljäsluokkalainen rohkelikko, jonka terveys vaikuttaa heikolta. Puno on etäisesti huolestunut hänestä (Pelaaja Jenny)
- (Roman Alistair Wilburn), Rohkelikon valvojaoppilas, joka vaikuttaa varsin mukavalta tyypiltä, vaikka olikin räjäyttää Punon äidin pahassa paikkaa (Pelaaja Ele)

Opettajat
- professori Gewirt, Taikaeläintenhoidon opettaja, mukavan ja kannustavan oloinen mies jonka tunneilla Puno ei ole yhtä hermostunut ja vetäytyvä kuin yleensä (Pelaaja Cinnamonhusky)
- Nerissa Mockley, hyvin miellyttävä ja mukava opettaja josta Puno pitää ja johon hän luottaa, Puno kokee olevansa Nerissalle velkaa valehtelemisesta, sillä Nerissa on päästänyt Punon ja Ravenin sormiensa lävitse koulun sääntöjen rikkomisesta (Pelaaja Tikkukaramelli)


Kadonneet tutut:
-Jonathan Sandstone, Kitaraa Naamiasjuhlissa soittanut Korpinkynsi. Kiehtova lahjakuus, Puno muistaa hänet ennen kaikkeaan taitavana Kitaristina (Pelaaja EvilHeart poistunut keskuudestamme)
- Taikaeläinten hoidon opettaja ja riistanvartija, reilu tyyppi ja mukava professori (Christopher Jones, Pelaaja Prilli, Poistunut keskuudestamme)

Kadonneet ystävät:
- Shaw, mukavaksi osoittautunut luihuisen tyttö, Ei sinäänsä kadonnut, kuulemma siirtynyt vain Aurorikoulutukseen (Shawnya Chrowdis, pelaaja Britannia)
-Dina, Mukava ja vahva puuskupuhin tyttö. Kadonnut (Dianeila Halliwell, pelaaja Neifion)
-River eli Theo Page, mukava ja loisto tyyppi, joskin lähtenyt jo koulusta (Pelaaja Jimmy)

Kuolleet ystävät:
-Professori Janie Ellen, jästitieto. tämä opettaja on viisaudellaan valaissut Punon elämää huomattavasti ja pudottanut ilkivalta lukuja koulussa(Pelaaja Neifion)
-Patrick Wasley, oli ensimmäinen omalaatuinen ystävä. Tumma ihoinen Rohkelikko toi ulkoisesti mieleen Kampin mutta luonteeltaan oli täydellinen vastakohta. Hän katosi hyvin pian ystävystymisen jälkeen(pelaaja Xosis)



Huomasin että tätä tietoa tarvitsen itsekin hiljalleen:
Punon lauma
Sijainti: Lähellä Kierityksenjärveä
Laumassa tällä hetkellä 19 jäsentä.
Aikuiset 13 (Naaraat 5 Urokset 8), Pennut (Tytöt 2 Pojat 4)
Lauman johtaja hahmot:
- Jura, Suuri tumman ruskea turkkinen naaras peikko, massakas ja vahva, sekä hiton vihainen että älykäs. Lauman vahvin ja johtavin yksilö, vaikka Jöry pitääkin lauman vanhimman ja viisaimman titteliä. Vapaa peikko naaras, mutta yhdessäkään uroksessa ei ole tarpeeksi sitä jotain kyetäkseen voittamaan Juran itselleen.
- Jöry, Vanha ja älykäs, melko nopea, mutta melkoinen pelkuri. Suuri, laiha, harmaa ja rauhallinen. Oli joskus musta turkiltaan. Se lauman vanhin ja viisain. Jöry tekee mielellään yhteistyötä vahvan Juran kanssa pitääkseen lauman järjestyksessä.
- Jörö, Usein johtaa isänsä ja Juran selän takana laumaa omien suunitelmiensa mukaisesti. Saa urokset tottelemaan itseään, mutta ei naaraita. Rakenne kapeahko mutta silti vahvin uros suuren kokonsa ansiosta. Myös näyttää perineen oveluutta isältään, ja pienen kätkeytyvän palan pelkuruutta. Väritys vaalean ruskea. Jörö on melkeinpä Punon arkkivihollinen laumasta.

Punon kaverit:
- Kamp, Jörön vanhin poika, on kasvamassa melko suuri ja roteva musta peikko. Punon paraskaveri. Perinyt isänsä voiman ja älyn, äitinsä ruumiin rakenteen ja luonteen.
- Timp, kellanvärinen ja kapeampaa ruumiin rakennetta. Vielä melko pieni. Punon kaveri ja Kampin pikkuveli. Yleensä melko kekseliäs ja melko omillaan pärjäävä nuori yksilö. Luultavasti perheensä rohkein yksilö, ei kuitenkaan uhkarohkea.

Muut laumalaiset:
- Aira, Vakava ja pahan tuulinen peikko vanhus ja naaras. Rakenne rotevampi mutta silti melko huteran oloinen. Kumppani on oikeastaan kuollut aikoja sitten, mutta hänen uskotaan olevan Jörön ja Raten äiti. Väritys on aina ollut harmaa minkä sanotaan olevan yksi syy, miksi hän on niin sappeentunut yksilö. Tykkää komennella ja uhkailla, mutta ei omaa minkään näköistä valtaa laumassa.
- Juut, Nuori Pepen poika. Yksin kertainen, mutta on osoittautunut taitavaksi käsistään. Väritys tumma ruskea, rakenne kapea. Vanhin nuorisosta ja Paten oppipoika.
- Kata, Nuori tyttö peikko, joka on vielä Timpiakin nuorempi ja vielä siis melkoinen pallero. Punaisemman sävyinen kuin Puno. Pepen tytär.
- Kara, Katan pikkusisko. Kara on lauman nuorin ja väriltään punaruskea. Pepen nuorin tytär.
- Kisa, Lauman uusi jäsen. Peikko naaras, joka on väritykseltään läses valkean pellavainen. Hikeentyi niin entiseen laumaansa, että vaihtoi tähän laumaan. Urokset kisaavat aika kovasti Kisan huomiosta.
- Koso, Riidan haluinen mutta vähäpätöisempi yksilö. Ei juuri järki kulje. Rakenne kapeaa sorttia ja väritys vaalean ruskea.
- Lako, Omituisen haalean musta yksilö. on harvoin perillä mistään mitä ympärillä tapahtuu.
- Mara, Keltainen naaraspeikko ja Timpin ja Kampin äiti. Aurinkoinen ja seesteinen persoona. Hyvin haluttu, mutta Jörö vahvimpana voitti hänen kumppanuutensa.
- Pat, Ei kovin suuri, ei massakas, ei ketterä eikä nopea, ei kovin välkykään, mutta taitava käsistään.
- Pepe, Hidas mutta yleensä leikkisä yksilö. Rotevampi rakenteinen ja ruskean sävyinen.
- Rate, Musta turkkinen peikko, iso ja kapea rakenteinen, Jörön veli.
- Risa, sisukas kapea rakenteinen naaraspeikko, punertavan ruskea laikikas. Pepen naaras. Pepe on ansainnut Risan leikkisyydellään ja voimillaan.
- Vatu, Vaalean värinen hölmö nuori peikko, joka on Jörön nuorin veli ja Airan viimeisin erehdys ja vahinko. Isästä ei kukaan ole turhan varma, koska poika syntyi yhtä harmaana kuin äitinsä aikoinaan. Kukaan ei myönnä, eikä Aira paljasta, mikä on Vatun lähtö asetelmat. Kovin fiksu taikka fyysisesti hyvin rakentunut pojasta ei kuitenkaan ole kasvanut vaan saattaa usein olla pahemmin pihalla asioista kuin muu lauma.

Punon oma asema laumassa on pitkälti se hankalin yksilö, joka on aina koko muuta laumaa vastaan, jonkin tason kapinallinen ja outo lintu, joka usein kuvitteleeo levansa koko muutal aumaa ovelampi ja harmillisen usein myös tuntuu onnistuvan sen tittelin täyttämisessä. Moni on myös koittanut saada selville, kuka oli onnistunut Juran kanssa saamaan aikaan niin hankalan lapsen, kunnes totuus Punon isästä paljastui. Tietenkin olisi pitänyt arvata, että ihmisen verihän siitä pojasta niin oudon ja hankalan oli tehnyt vaikka on sitä tempperaa voinut tulla äidiltäänkin.

Naapuri laumat:
Määritelmä, sijainti ja peikkojen käyttämä nimitys.
Amot uros johtajan lauma pohjoisessa, Amotin lauma
Atak uros johtajan lauma Kaakossa, Atakin lauma
Pato uros johtajan lauma lännessä, Paton lauma
Seri naaras johtajan lauma idässä, Serin lauma
Vera naaras johtajan lauma lounaassa, Veran lauma

Punon lauma tunnetaan siis nimellä Jöryn lauma. On varsin tiedettyä, että Jöryn kuoltua valta ei siirry hänen pojalleen, vaikka Jörö sitä kuinka haluasi vaan Juralle. Kun Jörö ei mitään Juralle mahda, hän saattaa purkaa turhautumistaan Punoon.


Palkinnot
Not Safe Awards
Omaperäisin mies
Jaettu sija 1.

Not Safe Awards 2009
Kivoin nimi mies
Sija 1.

Omaperäisin mies
Sija 2.

Vuoden Puuskupuh
Sija 2.



hyväksytty ^--^
-insanity