Emmeline Haywood

[Emilia]

Kasvonsa Emmelinelle on lainannut näyttelijä Alexandra Daddario.

Nimi: Emmeline Delwyn Haywood
Sukupuoli: nainen
Syntymäaika: 03.12.1992 (ikä 17)
Syntymäpaikka: Edinburgh, Skotlanti
Nykyinen asuinpaikka: Bristol, Englanti

Tupa: Luihuinen
Luokka-aste: seitsemäs (7)
Veri: mitä luultavimmin jästisyntyinen
Taikasauva: pihlajaa, yhdeksän ja yksi neljäsosa tuumaa, sisältää jauhettua vuorikristallia
Suojelius: supikoira
Ilmiintymistaito: keskinkertainen


Perhe ja tausta: Äiti, Alleen Elizabeth Haywood, on Emmelinen kaksihenkisen perheen toinen pää, toista edustaa hän itse. Hän ei ole koskaan tavannut isäänsä, jonka kanssa Alleen kertoi kehittäneensä tulisen lomaromanssin vieraillessaan Kreikassa yhdeksänkymmentäluvun alussa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Alleen palasi takaisin kotimaahansa Skotlantiin siinä vaiheessa vielä mitään tietämättömänä sisällään kasvamaan lähteneestä ihmeestä. Kun nainen tajusi olevansa raskaana, oli jo liian myöhäistä; hän muisti vain kreikkalaisnuorukaisen etunimen ja asuinkaupungin, ja koska heidän suhteensa oli ollut vain hetken huumaa, päätti kasvattaa lapsen yksin. Tämän vuoksi Emmeline ei koskaan ole päässyt täyteen varmuuteen siitä, onko hän jästisyntyinen vai jopa puoliverinen, sillä on olemassa pieni mahdollisuus siitä, että hänen isänsä olisi ollut velho.

Emmeline syntyi äidilleen varhaisena torstaiaamuna Edinburghissa, Skotlannissa 3. joulukuuta vuonna 1992. Isättömän mutta onnellisen lapsuutensa hän kasvoi synnyinkaupungissaan, jakaen ahtaan kerrostaloasunnon äitinsä ja tämän kissan, Ashin, kanssa, jonka Alleen päätti ottaa heidän seurakseen Emmelinen ollessa 6-vuotias. Tyttö oppi inhoamaan eläintä jo parin päivän jälkeen, sillä siinä missä hän ei ollut koskaan harmitellut isättömyyttään saadessaan sen vuoksi äitinsä jakamattoman huomion, nyt lättäkasvoinen karvapallero tuntui saavan enemmän hoivanpitoa hänen äidiltään kuin hän itse. Samana vuonna Emmeline aloitti jästikoulun, jonka vuoksi itsenäistyi huimasti, ja kenties nämä kaksi tapahtumaa muuttivat tytön ja tämän äidin välejä pysyvästi aavistuksen viileämpään suuntaan.

11-vuotiaana Emmeline sai kutsukirjeen Tylypahkaan. Pöllön mukana saapuneen kirjekuoreen sisältö tuli hänen äidilleen täytenä yllätyksenä, mutta tyttö itse otti asian vastaan tyynesti. Hän oli jo vuosia tuntenut olevansa jollain tavalla muista luokkatovereistaan poikkeava, ja odottanut jotain, ihan mitä vain, joka todistaisi sen. Siispä Tylypahka tuntui hänestä jo alusta alkaen varsin realistiselta ja loogiselta, siinä missä Alleenilla oli vaikeuksia uskoa tyttärensä omaavan taikavoimia ja tarvitsevansa noitakoulutuksen. Shokista selvittyään Alleen kuitenkin päätti tukea tytärtään kaikin mahdollisin tavoin, ja suostui vähistä varoistaan kustantamaan tämän lukukausimaksut. Emmelinen käydessä kolmatta vuottaan Tylypahkassa hänen äitinsä päätti myös muuttaa Skotlannista Ison-Britannian Bristoliin, jotta matkustaminen koulusta kotiin lomille onnistuisi helpommin lyhentyneen välimatkan vuoksi.


Luonne: Yksi Emmelinen hallitsevimmista luonteenpiirteistä on ailahtelevaisuus. Hän muuttaa mielipidettään ihmisistä ja asioista jatkuvasti, minkä vuoksi kukaan ei oikein koskaan tiedä, millaista reaktiota tytöltä odottaa. Emmeline saattaa viime tipassa perua treffit valmistauduttuaan niihin ensin huolella tunteja, aloittaa postimerkkienkeräilyn vain koska se tuntuu juuri silloin hyvältä idealta, tai eräänä aamuna päättää, että siitä hetkestä lähtien hän ja hänen pahin vastustajansa tulevat olemaan sydänystävät ainaisen vihanpidon sijaan. Kyseistä piirrettä voisi kenties kutsua myös jonkinlaiseksi impulsiivisyydeksi; Emmeline lähtee varmasti mukaan asiaan kuin asiaan, jos sitä lähdetään toteuttamaan heti eikä sen jälkeen, kun hän on jo ehtinyt muuttaa mielensä ja siirtynyt seuraavaan projektiin. Hän on helposti innostuvaa mutta vielä helpommin kyllästyvää sorttia, eikä siksi saa juuri koskaan mitään valmiiksi.

Impulsiivisesta luonteestaan huolimatta Emmeline kykenee kuitenkin hallitsemaan temperamenttinsa. Hänen suututtamiseensa tarvitsee taitoa, sillä täytyy tietää, mihin herkkään kohtaan iskeä sanansa, jotta tytöstä saa aikaiseksi jonkinlaisen reaktion. Silloinkin Emmeline kykenee peittämään oikeat tunteensa ja vetäytyy ikään kuin kuoreen, jota on hankala saada läpäistyksi. Pinta on tyyni, mutta sisällä kuohuu. Taitavaa, kevyttä piruilua lukuun ottamatta tyttö pyrkii olemaan näyttämättä inhoaan jotakuta kohtaan ja pitämään pokkansa, mutta se rotanraato, jonka löysit aamulla tyynysi alta, on todennäköisesti hänen tekosiaan.

Emmeline on yhtä lämminsydäminen kuin kuka tahansa. Hän välittää läheisistään aidosti, pyrkii auttamaan pulassa olevia ja käyttäytyy kohteliaasti suurimman osan aikaa. Hän on kuitenkin tarkka siitä, että ei anna toisille enemmän kuin he ansaitsevat, eikä laita pahakseen, jos tästä kaikesta on hänelle itselleen jonkinlaista hyötyä. Kahdesta potentiaalisesta uudesta tuttavasta Emmeline valitsee rinnalleen sen, jonka upealle kesähuvilalle hän voi lähteä viettämään kesää, ja poikaystäväehdokkaista partnerin paikan saa totta kai hyödyllisin, mielellään myös miellyttävällä ulkonäöllä varustettuna. Emmeline ei itse koe tätä minkäänlaisena ihmisten hyväksikäyttönä, vaan ainoastaan tarpeellisena laskelmointina. Hän on nähnyt ja lukenut tarpeeksi tietääkseen, ettei elämässä pärjää ilman pientä hitusta itsekkyyttä – joka on Emmelinen tapauksessa venyvä käsite - ja pienilläkin valinnoilla voi olla suuri vaikutus tulevaisuuteen. Omien sanojensa mukaan tyttö on rakentamassa elämänsä palapeliä.


Ulkonäkö: Emmelinen ulkonäön voi mahduttaa yhteen sanaan: pienikokoinen. Pituutta tytöltä löytyy vain 156 senttiä, ja vaikka hän ei olekaan ruumiillisesti mallinmitoissa vaan normaalipainoinen ja naisellisesti pehmeä, hänen ruumiinrakenteensa on yleisesti ottaen kapea. Kaikki hänessä on pientä. Kaula on siro, sormet ovat lyhyet ja solakat, olkapäät ja vyötärö kapeat.

Monesta tytöstä poiketen Emmelinen kasvoissa kiinnitetään yleensä silmien sijasta ensin huomiota tämän huuliin, joiden amorinkaari kaartuu vahvana ja joiden lempeän vaaleanpunainen sävy toimii erikoisessa sopusoinnussa hänen ruskettuneen ihonsa kanssa. Emmeline on jonkinlainen vuodenaikaan sidottu ruskeaverikkö; talvisin hän on kuin suurin osa muistakin brittinuorista vaaleine ihoineen ja vihreine silmineen, mutta jo aikaisin keväällä auringon tullessa esille tytön iho tuntuu suorastaan imevän itseensä sen säteilyä ja on kesään mennessä tummennut useamman sävyn. Tummanruskeat, hieman laineikkaat pitkät hiuksensa Emmeline on perinyt suoraan äidiltään.

Emmelinen vapaa-ajan pukeutuminen on useimmiten varsin hillittyä. Väreillä tai kuvioilla leikittely ei kuulu hänen tyyliinsä, vaan kaikki kankaat ovat yleensä yksivärisiä, muutamaa harvoin käytettyä raitapaitaa lukuun ottamatta, ja värit vaihtelevat tummista maanläheisistä haaleisiin pastelliväreihin jättäen kirkkaat sävyt kokonaan tytön pukeutumisen ulkopuolelle. Vaatteiltaan hän hakee rentouden tuntua, ja jättääkin siksi farkut ja lyhyet minihameet muille tytöille. Sen sijaan löyhät mekot tai rennot olohousut yhdistettynä vartaloa myötäileviin pitkä- tai puolihihaisiin paitoihin ovat hänen suosiossaan. Myöskään pitkät, raskaat tai erityisen näyttävät korut eivät ole Emmelinen makuun; sen sijaan hänen kaulassaan killuu päivästä toiseen hento hopeanauha, jossa roikkuva pieni koru vaihtuu silloin tällöin kukasta E-kirjaimeen ja siitä taas kettueläimeen. Yksinkertaisen vaatetuksen ja kevyen päivämeikin vuoksi luonnollisuutta voisikin sanoa Emmelinen valttikortiksi.



Hyväksytty! Tervetuloa. :)
~Ele